Ehdin jo riemuita, että flunssa on selvästi menossa ohi, niin eiköhän nostanut taas kuumeen. Katsottiin Villen kanssa elokuvaa ja ihmettelin miten täällä on niin pirun kylmä, kun vaan palelee vaikka kuinka vetäs vilttiä korville. Kuumehan se taas kiusaksi nousi. On se kumma, prkl.
Sama kai tuo muuten olis, mutta huomenna on luvattu pakkasen hellittävän ja ehdin jo suunnitella mukavan metsälenkin. Ei kai se auta kuin ristiä sormet ja toivoa, että parantus -simsalabim- huomiseksi. Toisaalta, jos taas lähden puolikuntoisena tallomaan metsään hiki hatussa, niin saa nähdä kauanko menee että tästä pirun flunssasta paranee. On muuten sitkeä flunssa! Kuukausi jo sairastettu ja jatkuu vaan.
Noh, ei auta valittaa. Katsotaan sitten huomenna mikä on tilanne.
Pakkasta on enää -21c + jäätävä tuuli.
"Krooh... pyyh..."
"Lopeta jo se räpsiminen!"
Syksyn satoa:
On se Manta sitten komea koira. Nyt kun saadaan vielä lenkkeilyt entiseen malliin käyntiin, niin hyvä tulee. (Toukokuussa olisi se näyttelyreissu, hui sentään! Ei löytyisi vapaaehtoista, rodun tuntevaa handleria? Huhuu? Vapaaehtoiset voi ilmottautua sähköpostiini.)
Kyselin rottispalstan kautta Mantan siskon ja veljien kuulumisia, mutta hiljaista tuntus olevan. Ei yhtään vastausta, ellei nyt eilen tai tänään ole tullut, kun en oo päässy katsomaan toista sähköpostia. Pöh, ettenkö paremmin sanoisi. ;)
Kommentit